Viikossa voi tapahtua vuoden asiat.

perjantaina allekirjoitin työsopparin...

Taisin Leinolla "Tulkaa kotiin..." manata itselleni asunnon.

Sillä tänään VVO otti yhteyttä ja pläjäytti pöytään sen extra-makuuhuoneen mitä olen kaipaillutkin. Kylkiäisenä tulee funkkistyylisen tehdasrakennuksen korkeat huoneet ja ikkunat kolmeen ilmansuuntaan näköalalla. Vaihtuu tuo tuulinen pölyinen tori, jonka penkeille, nykyisen pelarkuuni alle juopot parkkeeraavat oloaan parantelemaan, ilmavaan, valkeaan hiljaisuuteen (toivon). Saman torin varrella. Ei tarvitse lähikebabberiaa vaihtaa, ihanaa!

Otan sen näkemättä, hyppelehtien.

Poikanen itki jo muuttoahdistusta. Itsekin mietin tuossa, että sattuu se keskelle pahinta harjoittelurumbaa ja tutkimuksen tuunailuaikaa, kele. Toisaalta ihanaa! Pakko saada kaapit siivottua ja pakko tehdä ne harjoitustunnit valmiiksi sitä ennen.

Ja jottei päivä olisi ollut tyhjä (tuo asunto tipahti taivaasta vasta iltasella), kokosin sakin kanssani keväiseen Baijeriin. Kaipaan sinne kukkivien puistojen biergarteneihin unohtumaan. Palkkioksi kaikesta, minulle. Ja siellä on niin edullistakin, etenkin kun vertaa viime syksyiseen Lontoon kohellusreissuun, ja Kunstfabriikin baarialue auki aamulla niin pitkään kun asiakkaita riittää!!! Kerran poistuin siitä pienestä Irkkupubista kello kymmenen aamulla, oli ajan taju mennyt.

Ollaan pojan kanssa kipeinä kotona.