Minkätähden???

Tentit painavat päälle. Eikö ole kummalllista, että tämä akka on saanut yhdet maisterinpaperit jo hankittua ja vasta nytten oivaltaa ongelmansa opiskelujen suhteen!

OLEN ALISUORIUTUJA!

Ollut ikäni. Siksi "opiskelu", pänttäämine ja kaikki sellainen saa minut erityisen kovasti ahdistumaan. Koska olen aina jotenkin päässyt läpi, usein ihan kohtalaisin arvosanoin jopa, en ole sen kummemmin panostanut luku- ja opiskelutekniikoihin.

Ja nyt se kostautuu tätä jatkotutkintoa lukiessa!

En minä tyhmä ole, vain outo, kameleontti, kyllä, se se minä olen...

Muuten opinnot ovat olleet parin vuoden tauon jälkeen ihania :D Tunnen kuinka tieto minussa lisääntyy, viemättä yhtään tilaa. Aivojen muistikapasiteetti ääretön. Huomasin, lukiessani aiemmin kirjoittamaani, että olin tuonkin hetken jo kadottanut pinnalta, "lyhytkestomuistista" aivojen sisälle, sinne pimeyteen, josta se sitten tiedostamattomuudesta oireilee, kaikki! Niin, olin jo unohtanut, kunnes muistin, ja virkistyin ja tuli tuhat syytä lisää jaksaa: mennä kirjastoon NYT! ja lukea!!! ja oppia ja tenttiä...

Syysväsymys, joka minulla aina muuttuu ajan myötä kevätmasennukseksi... Vaadin niin paljon "en mitään"!

Aleksis Kiven päivä. Kävelin tovi sitten patsaansa ohitse. Siinä pidettiin hänelle puheita, liikutuin. Pala A.Kiveä minussa.

Alkemistia luettiin viikonloppuna nauhalle... kaikki liittyy kaikkeen ja on osa minuakin, filosofia velloo tietoisuuteen taas A. Kiven myötä, hmmmm... Teen nähtävästi kaikkeni tylsistyäkseni lukemasta tenttiin, koska olen alisuoriutuja, minä, aina... kun näin tahdon.

Menen!