Arki tuoksuu pölylle, likaiselle rätille, kolmen päivän tiskille. Siihen sekoittuu raikas tuulahdus pakkasta. Viikonlopun jäljiltä tupakan tunkkaisuus vaatteissa. Arjessa tuoksuu ranskanperunoita ja lihapullia, koska tänään oli viimeinen käyttöpäivä. Kohta tuoksuu pölynimurin lämpö, siitä on jokin jäähdytin rikki, täytyy imuroida osissa. Äsken viikatun pyykin tuoksu tuo toivon. Hinkkaan mehujää-tahroja lattiasta ja kerään rohkeutta soittaa töiden perään. Onneksi ei haista itseään, eilisten valkosipulipapujen, SofiaLorenin possupadan ja sen luumuviinan vaikutukset herkistävät hajuaistia.

Jotenkin tyhjä olo. Viikonloppu oli aistien ilontulitus. Ja siksi levoton, nyt.

Pakotan itseni luomaan mukavaa ympäristöä olla, jotta voisin keskittyä olennaiseen. Sorruin palkitsemaan itseäni kesken siivouksen huikean Herran tryffeleillä...

Mistä kaikki tämä tavara on löytänyt kotiini, miksi se täällä kokoontuu?