Sujuvasti kuuntelin luennon ja kuuluin niihin harvoihin, joiden mielestä se oli äärettömän mielenkiintoinen. Mutta toiston tai liian filosofisen kertauksen yhteydessä suunnittelin yhtä "kirjoistani". Muistiinpanoja kertyi luennosta nelisen liuskaa ja "kirjasta" viitisen mindmappiä.

Eilen nimittäin maatessani pitkästä aikaa salitreenin päätteeksi solariumissa kitetytyi "kirjaan" yksi päähenkilön kantava ominaisuus...

Tenttikirjoista löytyy asiaa ja vierestä, huomasin sen luennolla tänään. Oppimista tapahtui jo monella tasolla. Parasta kuitenkin, että asiat loksahtelevat. Ja "kirja", huisia...

Rauno pohtii T. Pursiaisen teologiaa ja linkin kautta eksyin vapautuksen teologian aiheeseen ja sekin linkittyy minussa moneen. Syksyllä aatteen yritin yhdistää epäsovinnaisesti seurakuntien perustyöhön, mutta se opettaja ei nähnyt minun aivojeni kautta ja juuttui Etelä-Amerikan politiikkaan.

Ihana viikonloppu kuherreltu enemmän ja vähemmän Hänen kanssaan. Suuri rakkaus tupsahti kotiin eilen iltasella. Sain vahdata töllöä rauhassa, kun istuivat molemmat nuo kuulokkeet päässä omissa maailmoissaan. Toinen hytkyi rumpukoneen äänien tahdissa ja Suuri rakkaus informoi montako mitä-lie-bionicle-lego-ukkoja oli jo kaatunut taistossa. -Ihanaa, tavallista ja rauhaisaa.

Otan stressiä työstä, vaikkei tarvitse. Vaikea sopeutua siihen, että annan firmalle vain mistä maksetaan, myös aatoksissani! Mietin mistä jatkan siellä sitten vasta, kun sinne menen.

Toinen juttu on "tutkimukseni", joka täyttää aivokapasiteettiani. Siksi ne G:t ja V:t viivästyvät turhaan. Niistä tulee vauvoja. G on jo takana ja tästä olen kaikesta julistuksesta huolimatta päättänyt tehdä vain "tieteellisen artikkelin tapaisen, missä esittelen tutkimukseni tuloksia" -ei sen enempää enkä vähempää. Se saa riittää näille viikoille. Vaikka minun aivoni pystyisivät aikanaan esittämään varmasti V:nkin. Se tuntuu tosin vieläkin kaukaiselta. Tämä duunaritausta kun on hämillään vielä tästä maisteriudestaan.

Ajan kanssa. Niin ne "kirjatkin" syntyvät...