Heräsin Hänen hikensä mietoon aromiin. Nenä oli hukkunut kainalon lähelle. Liikahdin ja sitten Hänkin. Otti syliinsä. Kellonsa herätti viiden minuutin välein ainakin viidesti, ennen kuin ilmoitin auttavani Hänet ylös. Tai oikeammin alas, vuoteeni keikkuu metallijaloilla ruokapöydän päällä.

Kun etsin unta uudestaan toviksi, haistoin pikakahvin ja uunissa lämmitetyn ruisleivän. Hänen takkinsa tupakan aromi leijui tovin kun lähti.

Kiireessä ei hajuja ehdi tiedostaa. Ehkä oli unisen lapsen tuoksua, yöpukunsa makea leyhähdys, kun vaihtoi Suuri rakkaus vaatteensa. Saippua, ihovoide, hiuslakka, meikkien tuoksut. Huomasin, että uusi ripsiväri ei tuoksu juuri miltään ja en enää itse haista hajuvettäni, suihkin sitä tietoisen säästävästi.

Kun vein lapsen hoitoon, hain pyykin tuvastaan. Kotona haisi pakkasen raikastuttaman nenään eilinen popcorni.

Rappukäytävässä sekoittui lattiavahaan se pakkaseen kuuluvan petroolin päätä jyskyttävä tujaus. Tulee pakokaasut sisälle tyhjäkäynnistä.

Täällä toimistossa ei tuoksu juuri miltään. Nenä otti itteensä pakkasesta, tuntuu välttelevän tuoksuja, tukkoontuu. Lounaalla söin kukkoa viinissä, tuli mieleen koulun ruokala.

"ja käsivoiteesi tuoksun kai tunsin jostain leijailleen..."

Mitä Sinä olet haistanut tänään?