Aamun avasi pakollinen ryhmätyöskentely. Positiivinen ylläri. Yli kaksikymmentä akkaa ja yksi vanhempi miesopiskelija. Mutta se meidän ope. *Syvä huokaus* Ajoittain tulee vastaan sellaisia miehiä, joka saa tämänkin tyttösen vielä huokaamaan. Älyä ja äänen syvyyttä ja ulkonäköä. Oih...

Koko päivä meni tuota hykertäessä, Hi!

Googlasin open ja löysin kuvankin. Nyt vahtailen sitä samalla kun kirjoitan seuraavaan ryhmäkertaan esseetä. Harmittaa, että tätä intensiivikurssia ei ole sitten sen enempää. Näen hänet vielä kerran ja sitten eroamme iäksi. Romanssimme jää puhkeamatta kukkaansa. Se jää pariin minulle merkitykselliseen katseeseen, siihen kuinka olen jäänyt hänen mieleensä, sillä toki hänkin piti minua älykkäänä ja ääneni sävystä ja ulkonäöstä!

Sillä minä olen alfanaaras, Hi!

Tai ainakin tuntuu siltä, kun on ollut tuollaisen alfayksilön lähellä ja jakanut hänen kanssaan ajatuksen.

Päivällä piristi se, että työsuhde etenee jollain tasolla. Ja se itse työ, joka on vastapainona varsin mielenkiintoista, Hi!

Ja sain juuri esseen valmiiksi, että voin mennä nukkumaan ja nähdä unia ihanasta miesopettajasta, sitä en ole tehnyt sitten teinivuosien, Hi!

*hihityttää*