Tein salapoliisintyötä ja selvitin etunimen perusteella yhden kirjekamun treffipalstalta.

Hymyni on aika leveä. Hän on OIKEA runoilija.

Harjoitustunti meni uusiksi. Pitkästä aikaa näen suunnattomasti vaivaa yhden tunnin takia. Pääsevät nauttimaan lausuntataidoistani ja katsomaan MontyPythonia. Muttei se haittaa, mukavaahan tämä. Söin huomaamattani yhden suklaalevyn energiantarpeeseeni. Lapsi on hiukan näreissään, voisin olla toki läsnä. Ja nyt iltasella sanon Stop, ei se tuosta enää muutu ja paremmaksi ainakaan. Mitäs jätin viimetinkaan... ja huomenna suunnittelen sitten sen seuraavan päivän ja niin edelleen.

Sain kesän työvuorolistat sähköpostissa. Kryptistä.

Osa minua on vielä peikkometsällä. (Hah, runoilija kyseli, metsästetäänkö siellä peikkometsäLLÄ peikkoja, kesti tovin, ennen kuin tajusin vitsin...)

Ihanainen soitteli ja keskeytti ajatukset. Olipas se mukavaa. Taidan keittää teetä ja mennä maate. Aamulla aikaiseen kutittaa aurinko säteillään uupunutta.

Pus