runotorstain haaste sai laulun pyörimään päässäni, eikä se sielä tähän hätään mihinkään katoa, kele! Joten kysymys ohjailee tuotokseni suuntaa: Mistä tunnet sä ystävän?

 

ei koskaan minua varten

                      ja kuitenkin kun tarvitsen

tietää tulla luokseni pyytämättä

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

ei koskaan häntä varten

                      ja kuitenkin kun tarvitsee

tiedän mitä tehdä

 

viivan näiden vuosien välissä

lukee toistensa katseesta

 

ei ääntä vaan hiljaisuutta

ei selittämistä vaan ymmärtämistä

ei aina itkua vaan paljon naurua

ei salaisuuksia

                      vaan ylpeänä alastomuudestaan toisen silmissä

 

enkä koskaan tunne häntä

                      vain tiedon hippusia näen